Joulukuussa on tiedossa eräät häät, joihin olen tekemässä kakkuja. Ensin pitää tietysti vähän harjoitella :)
Erään yön pimeinä tunteina päässäni naksahti ja tajusin, miten saan tehtyä suunnilleen oikean näköisiä ruusuja! Tähän asti olen yrittänyt harjoitella ruusujen tekoa, mutta lopputulos ei ole tyydyttänyt minua laisinkaan. Näihin ruusuihin sen sijaan olen tyytyväinen. Tästä on hyvä jatkaa kehittymistä!
Lopullisiin kakkuihinn on tulossa muutoksia tähän koekakkuun verrattuna, mutta paljastetaan ne vasta myöhemmin ;)
Sivut
▼
torstai 22. marraskuuta 2012
lauantai 17. marraskuuta 2012
Kihlajaiskakku
Kihlajaiskakuksi toivottiin kermakakku mansikalla. Kakkupyyntö tuli sen verran nopealla aikataululla, etten ehtinyt tehdä kovin kummoisia koristeita.
KAKUN TEKNISET TIEDOT:
pohja: 8 munan vaalea kakkupohja
kostutus: sekamehu
täyte: diplomaattikreemi ja mansikkahillo
pursotukset: vispikerma vaniljakreemijauheella tukevoitettuna
Vihreässä kermassa vihreää elintarvikeväriä.
Vihreät lehdet limen väristä sokerimassaa, johon on lisätty vähän valkoista sokerimassaa.
pohja: 8 munan vaalea kakkupohja
kostutus: sekamehu
täyte: diplomaattikreemi ja mansikkahillo
pursotukset: vispikerma vaniljakreemijauheella tukevoitettuna
Vihreässä kermassa vihreää elintarvikeväriä.
Vihreät lehdet limen väristä sokerimassaa, johon on lisätty vähän valkoista sokerimassaa.
Limejuustokakku kihlajaisiin
Kihlajaisiin pyydettiin juustokakku, jonka makuna voisi olla vaikka lime tai mustikka. Halusin kokeilla limen makuista, sillä innostuin kesällä kyseisestä hedelmästä.
Lisätoiveena oli, että kakussa otettaisiin huomioon diabeetikot. Jätin siksi valkosuklaan pois, vaikka muuten olisin laittanut sitä mielelläni.
Katselin netistä erilaisia ohjeita ja lopulta päädyin seuraavaan luomukseen:
Limejuustokakku (n. 20 cm:n vuoka)
pohja:
175 g Digestive-keksejä
50 g margariinia tai voita
täyte:
4 liivatetta
2 dl kermaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
2 munanvalkuaista
1 dl sokeria (tai hiukan vähemmän hedelmäsokeria)
2 tl vaniljasokeria
½ dl limettimehua
kiille:
3 liivatetta
½ dl limettitäysmehua + 2 dl vettä
½ dl sokeria tai maun mukaan
vihreää elintarvikeväriä
Pohja: Murskaa keksit, sulata rasva. Sekoita keksit ja rasva, painele vuoan pohjalle. Laita hetkeksi jääkaappiin jähmettymään.
Täyte: Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita tuorejuusto kermavaahtoon. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Yhdistä kerma-tuorejuustovaahto ja valkuaisvaahto. Sekoita joukkoon sokeri ja vaniljasokeri. Kiehauta/kuumenna mikrossa limettimehu ja sulata liivatteet siihen. Lisää liivate täytteeseen koko ajan sekoittaen. Kaada täyte pohjan päälle ja anna jähmettyä jääkaapissa 3-4 tuntia tai yön yli.
Kiille: Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Sekoita limettimehu, vesi ja sokeri. Lisää mehuun haluttu määrä elintarvikeväriä. Kuumenna mehusta n. ½ dl ja sulata liivatteet siihen. Kaada liivatemehu muun mehun joukkoon ja sekoita. Kaada varovasti tai lusikoi mehu hyytyneen täytteen päälle. Laita hyytymään jääkaappiin pariksi tunniksi.
Koristele haluamallasi tavalla.
Lisätoiveena oli, että kakussa otettaisiin huomioon diabeetikot. Jätin siksi valkosuklaan pois, vaikka muuten olisin laittanut sitä mielelläni.
Kuva on tarkoituksella vähän utuinen, sillä jouduin nappaamaan kuvan kiireessä eikä lopputulos ollut paras mahdollinen. |
Katselin netistä erilaisia ohjeita ja lopulta päädyin seuraavaan luomukseen:
Limejuustokakku (n. 20 cm:n vuoka)
pohja:
175 g Digestive-keksejä
50 g margariinia tai voita
täyte:
4 liivatetta
2 dl kermaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
2 munanvalkuaista
1 dl sokeria (tai hiukan vähemmän hedelmäsokeria)
2 tl vaniljasokeria
½ dl limettimehua
kiille:
3 liivatetta
½ dl limettitäysmehua + 2 dl vettä
½ dl sokeria tai maun mukaan
vihreää elintarvikeväriä
Pohja: Murskaa keksit, sulata rasva. Sekoita keksit ja rasva, painele vuoan pohjalle. Laita hetkeksi jääkaappiin jähmettymään.
Täyte: Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita tuorejuusto kermavaahtoon. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Yhdistä kerma-tuorejuustovaahto ja valkuaisvaahto. Sekoita joukkoon sokeri ja vaniljasokeri. Kiehauta/kuumenna mikrossa limettimehu ja sulata liivatteet siihen. Lisää liivate täytteeseen koko ajan sekoittaen. Kaada täyte pohjan päälle ja anna jähmettyä jääkaapissa 3-4 tuntia tai yön yli.
Kiille: Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Sekoita limettimehu, vesi ja sokeri. Lisää mehuun haluttu määrä elintarvikeväriä. Kuumenna mehusta n. ½ dl ja sulata liivatteet siihen. Kaada liivatemehu muun mehun joukkoon ja sekoita. Kaada varovasti tai lusikoi mehu hyytyneen täytteen päälle. Laita hyytymään jääkaappiin pariksi tunniksi.
Koristele haluamallasi tavalla.
maanantai 5. marraskuuta 2012
Logopiparit
Tekaisinpa annoksen pipareita, jotka oli koristeltu paikallisen seurakunnan logolla.
Leikkasin piparit Wiltonin metallisella lehtimuotilla. Vihreä pikeeri on kolmen vihreän ja mustan pastavärin sekoitus (hallitsevana pohjasävynä Wiltonin Kelly Green). Risti on valkoista pikeeriä.
Osu ja uppos ;)
Leikkasin piparit Wiltonin metallisella lehtimuotilla. Vihreä pikeeri on kolmen vihreän ja mustan pastavärin sekoitus (hallitsevana pohjasävynä Wiltonin Kelly Green). Risti on valkoista pikeeriä.
Osu ja uppos ;)
sunnuntai 4. marraskuuta 2012
Kertun joulupiparit
Tasan neljän viikon päästä on jo joulukuun alku ja 1. adventti. Tuo viikonloppu taitaa olla joulumyyjäisten sesonkiaikaa. Jotta myyjäisleipomukset ehtisi tehdä töiden lomassa ilman megalomaanista kiirettä, täytyy piparitehtailu aloittaa hyvissä ajoin. Kävinkin juuri kaupassa hakemassa voita ja siirappia :)
Aloin etsiä joulupipariohjetta blogistani, mutta tyrmistyksekseni huomasin sen puuttuvan! Vuosi sitten ajattelin ilmeisesti, etten viitsi lisätä pipariohjemeren määrää. Tänä vuonna ajattelen toisin, jotta ensi vuonna löydän ohjeen itse helpommin ;)
Reseptillä on historia, sillä meillä ei tehdä joulupipareita millä tahansa ohjeella. Kerron reseptin juurista postauksen loppupuolella. Kärsimätöntä lukijaa ajatellen laitan ohjeen tähän väliin.
Aloin etsiä joulupipariohjetta blogistani, mutta tyrmistyksekseni huomasin sen puuttuvan! Vuosi sitten ajattelin ilmeisesti, etten viitsi lisätä pipariohjemeren määrää. Tänä vuonna ajattelen toisin, jotta ensi vuonna löydän ohjeen itse helpommin ;)
Reseptillä on historia, sillä meillä ei tehdä joulupipareita millä tahansa ohjeella. Kerron reseptin juurista postauksen loppupuolella. Kärsimätöntä lukijaa ajatellen laitan ohjeen tähän väliin.
Vaihdan tähän myöhemmin kuvan pipareista ilman kuorrutetta, mutta toistaiseksi minulla ei sellaista ole. |
KERTUN PIPARIT (n. 70 kpl)
250 g voita
2 ¼ dl sokeria (=2 1/4 dl)
1 muna
¾ dl siirappia (=3/4 dl)
2 tl kanelia
1 tl inkivääriä
1 ½ tl neilikkaa (=1 1/2 tl)
2 tl pomeranssinkuorta
1 ½ tl soodaa (=1 1/2 tl)
6 dl vehnäjauhoja
Kiehauta siirappi ja mausteet. Jäähdyt seos lämpimäksi. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri. Lisää voivaahtoon siirappiseos ja muna voimakkaasti vatkaten. Sekoita (älä siis enää vatkaa) joukkoon lopuksi
sooda-vehnäjauhoseos.
Taikinan voi laittaa jääkaappiin kylmettymään, mutta leipomisen voi aloittaa myös heti.
Kaulitse taikina levyksi (paksuus esim n. puoli cm) jauhoja apuna käyttäen ja muotoile pipareiksi.
Paista uunin keskitasolla 200 asteessa n. 4-6 min. Vahdi,
etteivät pala!
Vinkki 1: Ensimmäisten pellillisten aikana kannattaa vahtia silmä kovana uunia ja selvittää, kuinka kauan pipareita kannattaa pitää juuri teidän uunissa. Tuo 4-6 min on vain viitteellinen arvio.
Vinkki 2: EDIT. 29.11. Tässä oli aiemmin rasvan käyttöön liittyvä vinkki. Sekoilin kuitenkin omissa ajatuksissani, kun kirjoitin, että kannattaa kannattaa käyttää ennemmin voita kuin margariinia. Tarkoittamani ero kuitenkin liittyy suolatun ja suolaamattoman voin käyttöön, ei siis voin ja margariinin. Eli voit unohtaa aiemmin kirjoittamani. Pahoittelen kämmiäni.
Nyt siihen lupaamaani reseptin historiaan. Mummuni oli pitokokki, joka leipoi innokkaasti. Isot ja paksut siirappipiparit olivat yksi hänen suosituimmista sorteistaan. Hän leipoi ja tarjosi niitä ympäri vuoden. Pipareita oli aina tarjolla mummulassa ja mummu toi niitä tullessaan meillekin. Ympärivuotisesta siirappipiparin syömisestä johtuen meillä ei olla koskaan oltu eikä olla edelleenkään järin kiinnostuneita joulupipareiden tekemisestä saati niiden syömisestä.
Mutta sitten. Meillä lapsilla oli aikoinaan hoitotäti nimeltä Kerttu. Hän leipoi jouluisin mielestämme ihan parhaita joulupipareita: ohuita ja rapsakoita. Eli piparit olivat täysi vastakohta mummun leipomille pipareille, joita oli syöty vuosikausia. Nämä Kertun piparit olivat ainoita joulupipareita, joita me lapsetkin söimme. Taisimme jopa pyytää joskus äitiä tekemään niitä, koska äiti pyysi ohjeen Kertulta. Edelleen meidän joulupiparit tehdään tällä ohjeella, jos niitä ylipäätään tehdään.